Koiran alkuperä
- Koiran molekyyligenetiikan, käyttäytymisen, morfologian ja ääntelyn tutkimusten pohjalta saatujen todisteiden mukaan koira on polveutunut pääosin sudesta 15 000 - 30 000 vuotta sitten Lähi-Idän ja Itä-Aasian alueilta.
- Tieteellisesti tutkittua tietoa tästä on hyvin vähän, mutta uusia tutkimuksia tulee kiihtyvään tahtiin. Koiraa käytetään mallieläimenä monissa genetiikan, sosiaalisen evoluutin ja kommunikoinnin evoluutin tutkimuksissa, koska kaikilla nisäkkäillä on sama neurobiologia. Suomessa tehdään huippututkimusta kognition sarallae eli tutkitaan siis mitä koira ymmärtää.
- Domestikoituminen eli kesyyntyminen = Luonnon valintapaineen merkitys heikkeni ja ihmisen joko tahallinen tai tahaton valinta tuli tilalle.
- Domestikaatiosta on monia eri teorioita
- Koira eli ihmisen lähellä ja muodostui uusi ekolokero.
- Ihminen huomasi koiran hyödyt, kuten ruoaksi, vartiointi, metsästys jne.
- Ensimmäisiä rotuja on muotoutunut jo 3000-4000 vuotta sitten.
- Kesyyntyessa koiran luonne muuttui vähemmän pelokkaaksi, sen sterssinsietokyky lisääntyi, sukukypsyysikä aikaistui ja pentuekoko kasvoi.
- Morfologisia muutoksia: pienempi koko, pienemmät hampaat, väri muuttui, luppakorvat jne.
- Käyttäytymiseen vaikuttaa: tilanne: hyödyt ja haitat, aikaisemmat kokemukset sekä persoonallisuus (geenit + ympäristö)
- Jos yksilöillä on samat kokemukset ja ne ovat samassa tilanteessa ja ne punnitsevat tilannetta --> Aralla riskit painavat enemmän ja rohkealle taas hyödyt.
- Vieteillä ja vaistoilla kuvattiin koiran käyttäytymistö 30-40 vuotta sitten. Ne ovat kuitenkin nykyään riittämättömiä kuvaamaan koiran käyttäytymistä. Niitä ei ole käytetty tieteessä enää 20 vuoteen.
- Miten koiran luonne voidaan määritellä? Miten voidaan tieteellisesti määritellä koiran luonne ja käyttäytyminen?
- Aiemmin aktiiviset koiraharrastajat määrittelivät nämä.
- Koiran persoonallisuus = pysyvät, stabiilit erot koirayksilöiden käyttäytymisessä.
- Jokainen joka on omistanut useamman koiran, huomaa nämä erot.
- Persoonallisuus on melko pysyvä ominaisuus yli 1-vuotiailla koirilla.
- Persoonallisuuskategorioita on löydetty kaikilta tutkituilta eläinlajeilta. Erityisesti arkuu-rohkeus-akseli löytyy kaikilta.
- Persoonallisuus = toistuva tapa toimia tietyssä tilanteessa.
- Yleisin persoonallisuuskategorioista on ujous/arkuus-akseli.
- Persoonallisuus = temperamentti (synnynnäinen) + ympäristönvaikutus ( elämänkokemus)
- Pentutestit vastaavat yleensä huonosti pennun persoonaa aikuisena, koska luonne on pitävä vasta yli 1-vuotiaalla.
- ääripäät erottuvat kuitenkin joukosta, esim. kaikkein arimmat pennut
- ääripäiden persoonallisuus on pysyvämpi.
- esimerkikiks todella arasta pennusta ei saa millään sosiaalistamisella rohkeaa
- sen sijaan rohkeasta pennusta voi kamalilla kokemuksilla saada aran.
- Ihmisten persoonallisuudesta 30-50 prosenttia periytyy (kaksostutkimukset) - periytyvyyden oletetaan olevan samaa luokkaa myös eläimillä.
Pelokas - Rohkea ns. superakseli
Ei sosiaalinen - Sosiaalinen
Haluton leikkimään - Leikkisä
Haluton saalistamaan - Halukas saalistamaan
Agressiivinen - Ei-agressivinen
Pelokas-rohkea-akseli korreloi kolmen alapuolella olevan akselin kanssa. Eli jos koira on pelokas, se on todennäköisesti myös ei-sosiaalinen, haluton leikkimään ja haluton saalistamaan. Agressio ei sen sijaan korreloi mitenkään muiden omisnaisuuksia kanssa.
- MH-kuvaus ja luonnetesti ovat kuitenkin vain yhden tilanteen kuvauksia.
- Tutkijat kysyivät testeissä käyneiltä, millaisia koirat ovat kotioloissa.
- Muut ominaisuudet korreloivat hyvin kotona ja testissä, mutta:
- saalistuhalu korreloikin leikkisyyttä
- aggressiivissu kotona ja testissä ei korreloinut ollenkaan.
- Reaktiivisuus/Kiihtyvyys
- Pelokkuus/Rohkeus
- Sosiaalisuus/Kiinnostuksen puute
- Agressíivisuus/Ei-aggressiivisuus
- Aktiivisuus
- Koulutettavuus
- Rotujen koulutettavuus eroaa suuresti.
- Toiset ymmärtävtä enemmän ihmisten eleitä tai ne haluavat ymmärtää enemmän.
- Puhutaan myös miellyttämisen halusta, mutta sanaan sisältyy suuti arvolataus.
- Dominassi/Alistuneisuus
- Paljon puhutaan, ettei koiralla ole dominassia. Tämä kuitenkin perustuu surkeaan tutkimukseen. Tutkimuksessa laitettiin 10 kastroitua uroskoiraa yhteen ja seurattin niiden käyttäytymistä. Koska ne eivät luoneet laumaa keskenään, pääteltiin, ettei koirilla ole lainkaan dominanssia. Tähän tutkumukseen viitataan usein.
- Metsästyskiinnostus
- Noutajat ja paimenet, jotka on jalostettu tekemään työtä ihmisen kanssa lukevat parhaiten ihmisten eleitä.
- Itsenäiset vartio- tai vetokoirat taas lukevat ihmisen eleitä huonoiten (vai niitä ei vain kiinnosta lukea niitä?)
- Mitä olemme tehneet jalostuksella koirille? Mitä niiden päässä/aivoissa on tapahtunut?
- Tätä ei ole tutkittu.
- MH-kuvaus valikoi koiria, esim. vinttikoiria käy siellä todella vähän, mikä vääristää osaltaan tilastoja.
- Esim. rohkeus ja sosiaalisuus eivät aina korreloi keskenään.
- Ihmis- ja koirasosiaalisuus ovat kaksi eri asiaa.
- Koirasosiaalisuus riippuu paljon kokemuksista.
- Kaikki yksilön kokemukset alkaen kohtuajasta (esim. emon kantoaika + hoiva) = ympäristö
- Suomalaiset ovat tunnollisina hyvin omaksuneet asenteen "tää on mun syy". Jos koira esim. säikähtää uutena vuotena raketteja ja alkaa pelätä niitä, ajatellaan pelon johtuvan säikähtämisestä ja pidetään sitä omistajan syynä. Koiralla on kuitenkin pitänyt olla geneettinen alttius ääniarkuuteen, jotta se alkaa pelätä ääniä säikähdettyään.
- Perinnölliset tekijät (puolet emältä ja puolet isältä)
- Emä kuitenkin on se, joka hoivaa pentuja ja antaa mallikäyttäytymistä, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Huono emo kumoaa hyvien geenien vaikutuksen ja geneettisesti rohkeistakin pennuista voi tulla arkoja.
- Epigenetikka (myöhemmin lisää)
Todisteita:
- Koirarodut ja niiden erilainen synnynnäinen käyttäytyminen, kuten metsästytaipumus, paimennus, noutaminen jne.
- Esim. Jos geeneillä ja perimälläe ei olisi merkitystä koiran luonteeseen, voitaisiin olettaa, että suomanajokoiran omistaja opettaa koiran ajamaan jänistä tai vastaavasti tiibetinspanielin omistaja taas kouluttaa koirastaan pois sen metsästystaipumukset.
- Neuropsykiatriset sairaudet, kuten skitsofrenia, pakko-oireet ja ahdistuneisuus kulkevat ihmisillä suvuittain.
- Eläinkokeissa aikaan saadut kesyt ja aggressiiviset hiirikannat.
- Alkuperäinen kanta oli käyttäytymiseltään hyvin villiketun kaltainen. Ketut olivat siis hyvin arkoja ja aggressiivisia.
- Kokeen tavoitteena oli valita jalostukseen ihmisiä kohtaan "kesyjä" eläimiä eli vähiten arkoja ja aggressiivisia.
- Karsinta oli rankkaa ja vain n.10% valittiin jatkojalostekseen.
- Kolmannen sukupolven jälkeen kettujen aggressiivisuus ihmisiä kohtaan katosi.
- Neljännessä polvella ketut alkoivat heiluttaa häntää.
- Kuudennessa polvessa ilmeni mm. innokkuutta ihmisä kohtaan ja muita koiramaisia piirteitä.
- Koe siis onnistui ja ketuista tuli helpommin käsiteltäviä.
- Kokeessa ilmeni monia käyttäytymisen kanssa korreloivia muutoksia:
- juoksu 2krt vuodessa, turkin laikukkuus, luppakorvat, parempi kyky lukea ihmisten eleitä (vai halu?). Nämä ominaisuudet siis sijaitsevat samoilla geenialueilla kuin kesyt luonteenpiirteet.
- Kaksi perhettä hankki samaan aikaan koiranpennut. Koirien olosuhteet perheissä olivat saman kaltaiset ja koirat olivat saman ikäisiä.
- Molemmat pennut olivat pentuina iloisia, avoimia ja reippaita.
- 2-vuotiaana toinen koirista alkoi reagoida ääniin. Ensin se reagoi ilotulitukseen, mutta ääniarkuus alkoi laajeta ja lopulta koira reagoi ukkoseen jo 30km päästä ym.
- Koira alkoi hyökkäillä ympäriinsä pelätessään. Sen käytös muuttui siis aggressiiviseksi, kun se pelkäsi. Lopulta se puri perheen lasta ja jouduttiin lopettamaan 7-vuotiaana.
- Toisesta pennusta ei tullut koskaan arkaa.
- Pennut eivät olleet sukua toisilleen ja ääniaran koiran suvussa oli ääniarkuutta.
- Kasvattajat eivät aina ymmärrä perinnöllisyyden vaikutusta luonteeseen ja syyttelevät omistajia.
- Perinnöllisyys vaihtelee roduittain.
- Ääniarkuutta ei voida todeta pennulta, vaan se alkaa ilmetä yleensä vasta yli 2-vuotiaalla koiralla, mutta voi ilmetä vasta 6-vuotiaanakin.
- Arkuus/Pelot periytyy voimakkaimmin.
- Jos pentu pelkää ääniä, mutta siedättyy iän myötä ääniin, se ei ole todennäköisesti ääniarka, vaan muuten vaan arka pentu, joka reipastuu iän myöyä.
- Siihen, miten paljon omistaja voi vaikuttaa ääniarkuuteen, vaikuttaa pelon voimakkuus.
- Jos pentu elää ääniaran aikuisen koiran kanssa, se voi mallioppia pelon siltä, mutta se vaatii geneettisen alttiuden.
- Ääniarkuus voi myös olla seurausta sairaudesta tai kivusta.
= miten suuri osuus yksilöiden välisistä eroista tietyssä ominaisuudessa johtuu perimästä.
Heikko <0,10 (tai 10)
Kohtalainen 0,20 - 0,40
Hyvä >0,40
Arvot vaihtelevat eri populaatioissa, nämä ovat oletusarvoja.
Tutkimus luonnetestin ominaisuuksien heritabiliteetistä. (rotweiler 1980-2003)
Ominaisuus h2
toimintakyky 0,10
terävyys 0,08
puolustushalu 0,08
taisteluhalu 0,08
hermorakenne 0,08
kovuus 0,14
luoksepäästävyys 0,07
laukaus 0,14
temperamentti 0,04
Arvot ovat alhaisia
Ruotsalainen vanha luonnetesti:
saksanpaimenkoira (1310) Labradorinnoutaja (797)
Hermorakenne 0,25 0,29
Miellyttämishalu 0,14 0,20
Luoksepäästävyys 0,32 0,15
Innokkuus 0,17 0,22
- Agressiivisuus ja rohkeus ovat periytyviä ominaisuukisa, mutta saako testi näkyville aggressiivisuuden tai rohkeuden vai näkyykö testissä enemmän koulutus?
- Esimerkkejä korkeista periytymisasteista:
- aktiivisuus 0,53 (saksanpaimenkoira)
- rohkeus 0,26 (saksanpaimenkoira)
- pelko 0,46 (labradorinnoutaja)
- ääniarkuus 0,56 (labradorinnoutaja)
- arkuus/rohkeus 0,25 (sp+rw)
- aggressiivisuus koiria kohtaan 0,77 (kultainennoutaja)
- innokkuus (metsästyksessä) 0,49 (sileäkarvainen noutaja)
- Käyttäytymisominaisuuksilla on yleensä alhaisi arvoja, mutta se ei silti tarkoita, etteikö ominaisuudet periytyisi.
- Testeissä on paljon vaihtelevuutta, kuten tuomari, paikka, sää jne.
- Ovatko mitattavat ominaisuudet oikeita? Onko luonne/käyttäytyminen jaettu liian pieniin ja epäolennaisiin osiin? Käyttäytymiselle täytyy olla oikeat määritelmät.
- Ominaisuudessa ei välttämättä ole tarpeeksi suurta vaihtelevuutta tutkitussa populaatiossa, mikä aiheuttaa alhaiset periytymisarvot.
- esim. labradorinnoutajat ovat lähes poikkeuksetta ihmissosiaalisia.
- Voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia: pelokkuus (0,49), rohkeus (0,26), aktiivisuus (0,53), ääniarkuus, sosiaalisuus, koira-/ihmisaggressiivisuus.
- Aika ennen syntymää
- emon kokema stressi
- rotilla on todettu, että stressanneen emon poikaset ovat pelokkaampia.
- 0-12pv Noentaali
- vaikka pennun aistimaailma on hyvin rajoittunut, se oppii silti koko ajan
- pieni stressi nopeuttaa pennun oppimista, esim. bio sensor -ohjelma
- Emon hoidon vaikutus (ei tutkittu koirilla)
- Jos emo hoitaa ja nuolee paljon poikasiaan, saa poikaset hyvää hoitoa
- pennuille kehittyy korkeampi stressinsietokyky
- pennut ovat rohkeampia ja dominatteja
- Jos emo hoitaa ja nuolee pentuja vain vähän, ne saavat huonoa hoitoa
- pennut ovat arempia, stressiherkkiä ja vähemmän aggressiivisia
- vähemmän dominatteja ja vähemmän sosiaalisia
- Emon hoito merkitsee enemmän kuin perimä.
- On tehty tutkimus, jossa geneettisesti rohkeat rotan poikaset siirrettiin huonosti hoitavalle emolla ja niistä tuli arkoja. Vastaavasti geneettisesti arat poikaset siirrettin hyvin hoitavalle emolla ja niistä tuli rohkeita.
- Siirtymävaihe 2-3vk
- käyttäytyminen muuttuu nopeasti
- Sosialisaatiojakso 3-12? vk
- pentu muodostaa sosiaalisia kiinnikkeitä
- "kriittinen vaihe"
- pienikin määrä käsittelyä riittää sosiaalistumiseen, mutta tarve vaihtelee roduittain.
- Uuden tutkimuksen mukaan 8 viikkoa on paras ikä luovutukselle. Sitä vanhempina luovutetuilla oli enemmän ongelmakäyttäytymistä myöhemmin.
- Luovutusikä voi olla myöhäisempikin, mutta se edellyttää kasvattajalta viitseliäisyyttä sosiaalistaa pentuja.
- Aikaisin emosta erotetuilla on enemmän pakonomaista hännänjahtausta roduissa, joissa tätä esiintyy.
- Nuoruusvaihe -->9kk
- pelkoja, fobioita, puberteetti 6-9kk
- sukukypsyys 9-18kk, mutta henkinen kypsyys vasta 2v.
- Eri vaiheiden ajankohta vaihtelee rodusta riippuen, möys sosiaalistamistarve vaihtelee.
- Ympäristöstä tai kokemuksista johtuvia perinnöllisiä muutoksia geenin toiminnassa ja säätelyssä, jotka eivät ole kuitenkaan muutoksia dns:ssa.
- Periytyykö elämänkokemus jälkeläisille?
- "Evoluution oikotie", ei tarvitse odottaa mutaatiota sopeutumiseen.
- Raskauden aikaiset streessiteijät aiheuttavat muutoksia geenin säätelyssä.
- Emon hoivalla on suuri merkitys arkuuten ja stressinsietokykyyn --> geenin säätelyn muutos, periytyvät muutokset.
- Esim. Hiiret ehdollistettiin pelkäämään teittyä hajua. Niiden poikaset pidettin eristyksissä, eivätkä ne koskaan haistaneet tätä kyseistä hajua. Kun niiden sitten annettiin haistaa tätä hauja, nekin pelkäsivät.
- Ääniarka koira pelkää voimakkaita ääniä, kuten ukkosta, ilotulitusta, laukauksia jne.
- Arviolta 20-80 % koirista on ääniarkoja.
- Suomalaisen tutkimuksen mukaan 30% koirista pelkää ukkosta.
- Altistavia tekijöitä: pelästyminen, sterilointi, nartuilla yleisempää kuin uroksilla, sairaudet, varhainen ero emosta, emon huono hoiva, omistajjan ensimmäinen koira, myöhäinen luovutusajankohta.
- Liikunta ehkäisee ääniarkuutta.
- Pitkittynyt ahdistus ja pelokkuus koiralla saattaa johtaa sairastumiseen ja näin ollen lyhentää koiran elinikää.
- Hyperaktiivisuus, liiallinen aktiivisuus, impulsiivisuus, keskittymiskyvyttömyys.
- Ihmisillä korkea periytyvyys.
- Metsästys ja työkoirat ovat alttiimpia, koska niiden jalostuksessa on painotettu aktiivisuutta.
- Huono keskittymiskyky + korkea impulsiivisuus = koira ei voi keskittyä pitkään tehtävään, kaikki häiriö keskeyttää tehtävän suorittamisen.
- Nämä koirat ovat todella herkkiä uusille asioille.
- Uudet asiat aiheuttavat voimakkaan "seeking"-reaktion.
- Rangaitukset ja pakotteet eivät toimi, sillä ne saavat koiran vain enemmän kierroksille.
- Palkkio toimii, kunhan sitä tulee jatkuvasti.
- Tällainen koira työskentelee näyttävästi jatkuvan vahvistuksen alla, mutta pitkäkestoiset liikkeet ilman palkkiota eivät onnistu.
Luennoitsija oli mielestäni todella hyvä ja häntä jaksoi kuunnella hyvin. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja olisin halunnut kuulla vielä paljon lisää. Harmi, että aika loppui kesken, eikä kaikkia suunniteltuja asioita ehditty käydä kunnolla läpi.Tätä luennoitsijaa voisin mennä kuuntelemaan uudelleen jollekkin pitemmlle luennolle. Tämä luentohan kesti vain kaksi tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti